• Etusivu
• Kirkkoherran tervehdys
• Kirkolliset ilmoitukset
• Seurakunnan historia
• Toiminta
• Toimitilat
• Hallinto ja talous
• Henkilöstö
• Yhteystiedot

Laihian seurakunta itsenäistyi yli 400 vuotta sitten. Silloin kappeliseurakunta irtautui entisestä emäkirkostaan Isostakyröstä ja Mustasaaresta. Syyskuun 15. päivänä 1576 Ruotsin kuningas Juhana III antoi asiaa koskevan perustamiskirjan, joka oli samalla valtakirja Laihian ensimmäiselle kirkkoherralle Erik Eskilssonille.

Laihian ensimmäinen kirkko rakennettiin 1500-luvun alkuvuosina ja vihittiin tarkoitukseensa v. 1508. Se ja sitä ympäröivä hautausmaa sijaitsivat ilmeisesti nykyistyen pappiloiden ja joen välisellä alueella. Samalle paikalle valmistui toinen kirkko v.1643. Se oli puurakenteinen, korkea- ja jyrkkäkattoinen. Sen eteläpuolisella seinämällä oli kaksi sisäänkäytävää. Kirkon edessä lienee sijainnut kellotapuli, jonka kellot ryöstettiin isovihan aikana, uudet hankittiin Ruotsista, pienempi 1724 ja suurempi 1729.

Kolmannen eli nykyisen kirkon perustuksen ja kivijalan alkuvalmisteluihin ryhdyttiin kaiketi v. 1795. Rakentajana mainitaan raatimien Herman Höckert Vaasasta. Kirkon vihkimisjuhlallisuuksia vietettiin pyhäinpäivänä 1805. Tämän puurakenteisen ristikirkon erikoiduutena ovat paljaat, taidokkaasti veistetyt hirsiseinät. Torniosa on rakennettu nykyiseen muotoonsa vasta 1913. Kirkkoon mahtuu 1200 - 1300 henkeä. 48-äänikertaiset urut ovat Kangasalan urkutehtaan työtä. Alttaritaulun, Lasaruksen herättäminen on maalannut prof. Lennart Segerstråle v. 1956, jolloin se sijoitettiin paikoilleen viimeiseksi suoritetun laajahkon peruskorjauksen yhteydessä. Edellinen, ristiinaulittua esittävä alttaritaulu on siirretty museo-osaan.

Kirkon edustalla sijaitsee sankarihauta-alue, jonka muistopatsas on Kallervo Kallion työtä. Vapaussodan 1918 muistomerkin on suunnittelut Matti Visanti. Sankarihauta-alueen vieressä on Raivaajapatsas on V. Leppäsen käsialaa.

Seurakunnan muita rakennuksia on virastotalo kappeleineen ja pappilat, jotka rakennettiin v. 1969 - 1970. Kirkonkyloän v. 1961 valmistunutta seurakuntataloa laajennettiin v. 19976 ja samana vuonna peruskorjattiin Torstilan seurakuntaloa. Leirikeskus Seura-Ranta sijaitsee Oravaisissa. Sen päärakennus valmistui v. 1972 ja sauna- sekä majoitustilat v. 1980. Meijerinkiinteistö hankittiin v. 1988 ja se peruskorjattiin seurakunnan käyttöön v. 1991.

Laihia kuuluu Isonkyrön rovastikuntaan. Sen pinta-alaksi tuli 512 km² Jurvan erottua itsenäiseksi seurakunnaksi v.1863. Vuoden 1998 lopussa seurakunnan läsnäoleva väestö oli 6864 henkeä. Herätysliikkeistä tavataan pääasiassa evankelisuutta ja herännäisyyttä.

20 työntekijää ja suuri vapaaehtoisten joukko sekä hyvät toimitilat antavat mahdollisuuden monitahoiseen ja vireään seurakuntatoimintaan. Nimikkolähettejä on ollut työssä Keniassa, Etiopiassa ja Virossa, ja nimikkokohteena on Pakistan.