Seurakunnan historiaa

Laihian seurakunta perustettiin Kyrön emäseurakunnan kappeliseurakunnaksi vuonna 1508.

Me Johannes, Jumalan armosta Turun piispa, tunnustamme tällä esillä olevalla avoimella kirjeellämme, että me vuonna jälkeen Jumalan syntymän 1508 Pyhän Botvidin päivänä, rahvaan alituisen pyynnön johdosta, vihimme Laihelan kylässä Mustasaaren pitäjässä sijaitsevan kappelin.

(Asiakirja Laihian seurakunnan perustamisesta. Diplomatarium Fennicum-tietokanta, asiakirja 5333. Alkuperäinen pergamentti nähtävillä digitaalisesti Kansallisarkiston Astia-palvelussa)

Ensimmäisen kirkon paikkaa ei tarkalleen tiedetä, mutta Laihian nykyisen kirkkon museosiivessä on nähtävillä ensimmäisen kirkon esineistöä.

15.9.1576 Laihian seurakunta tuli itsenäiseksi seurakunnaksi, kun Ruotsin kuningas Juhana III antoi seurakunnan perustamisasiakirjan ja valtakirjan Laihian ensimmäiselle kirkkoherralle Ericus Aeschillille.

Laihian toinen kirkko valmistui vuonna 1642 ja se sijaitsi nykyisessä Napuenpuistossa. Se oli puurakenteinen, korkea- ja jyrkkäkattoinen. Sen eteläpuolisella seinämällä oli kaksi sisäänkäytävää. Kirkon edessä lienee sijainnut kellotapuli, jonka kellot ryöstettiin isovihan aikana, uudet hankittiin Ruotsista, pienempi 1724 ja suurempi 1729.

Kolmannen eli nykyisen kirkon perustuksen ja kivijalan alkuvalmisteluihin ryhdyttiin kaiketi v. 1795. Rakentajana mainitaan raatimies Herman Höckert Vaasasta. Kirkon vihkimisjuhlallisuuksia vietettiin pyhäinpäivänä 1805. Tämän puurakenteisen ristikirkon erikoisuutena ovat paljaat, taidokkaasti veistetyt hirsiseinät. Torniosa on rakennettu nykyiseen muotoonsa vasta 1913. Kirkkoon mahtuu 1200 - 1300 henkeä. Urut ovat Sotkamon Urkurakentajien työtä. Alttaritaulun, Lasaruksen herättäminen on maalannut prof. Lennart Segerstråle v. 1956, jolloin se sijoitettiin paikoilleen laajahkon peruskorjauksen yhteydessä. Edellinen, ristiinaulittua esittävä alttaritaulu on siirretty museo-osaan.

Kirkon edustalla sijaitsee sankarihauta-alue, jonka muistopatsas on Kallervo Kallion työtä. Vapaussodan 1918 muistomerkin on suunnittelut Matti Visanti. Sankarihauta-alueen vieressä on Raivaajapatsas on V. Leppäsen käsialaa.

Seurakunnan muita rakennuksia on virastotalo kappeleineen ja pappilat, jotka rakennettiin v. 1969 - 1970. Kirkonkylän v. 1961 valmistunutta seurakuntataloa laajennettiin v. 1976 ja samana vuonna peruskorjattiin Torstilan seurakuntaloa, josta sittemmin on luovuttu. Vanha seurakuntatalo purettiin ja uusi otettiin käyttöön vuonna 2018. Leirikeskus Seura-Ranta sijaitsee Oravaisissa. Sen päärakennus valmistui v. 1972 ja sauna- sekä majoitustilat v. 1980. Meijerinkiinteistö hankittiin v. 1988 ja se peruskorjattiin seurakunnan käyttöön v. 1991. 

Laihian seurakunta kuuluu Lapuan hiippakuntaan ja Isonkyrön rovastikuntaan. Sen pinta-alaksi tuli 512 km² Jurvan erottua itsenäiseksi seurakunnaksi v.1863. Seurakunnan läsnäoleva jäsenmäärä oli tammikuussa 2024 6142 henkeä. Laihialla toimivat vilkkaasti myös herätysliikkeet, pääasiassa evankelisuus, herännäisyys ja ns. viides herätysliike.

20 työntekijää ja suuri vapaaehtoisten joukko sekä toimitilat antavat mahdollisuuden monitahoiseen ja vireään seurakuntatoimintaan.