Taivaan kansalaisena

Tulevan sunnuntain aihe kirkossa on Taivaan kansalaisena maailmassa. Sunnuntain psalmi 98 on täynnä Jumalan ylistystä, esim. jakeissa 4-6: ”Maa, kohota Herralle riemuhuuto! Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa! Ylistäkää Herraa harpun sävelin, soittakaa ja laulakaa! Vaskitorvin ja oinaansarvin kohottakaa ylistyksenne Herralle, kuninkaalle!” Sunnuntain muut Raamatun kohdat myös sisältävät kiitosta Jumalalle, Hänen suomastaan hyvyydestä (Jes.63:7-9 ja Jaak.1:17-21).

Välillä joudumme elämässämme kohtaamaan vaikeuksia, asioita, jotka eivät tunnu reiluilta, sairautta, toisten ilkeyttä, taloudellisia vaikeuksia. Välillä saamme viettää juhlaa, iloita Jumalan antamista lahjoista, ruuasta, lämmöstä, rakkaista ihmisistä, kauniista luonnosta. Elämäämme kuuluu niin hyvä kuin pahakin. Kaikki ei ole kuitenkaan tässä, mitä ympärillämme näemme. Saamme myös uskoa Jumalan luomaan Taivaaseen, jota emme vielä ole päässeet näkemään.

Syntisinä ihmisinä meillä ei ole mitään mahdollisuutta omien tekojemme kautta ansaita paikkaa Taivaan kodissa. Mutta Jumala rakasti maailmaa niin paljon, että antoi oman Poikansa, Jeesuksen ihmiseksi ja sovittamaan meidän synnit Jumalan kanssa. Jeesuksen kärsimys kuolemaan asti, ristillä maahan vuotanut veri on meidän toivomme ja pelastuksemme. Jumala herätti Jeesuksen kuolleista. Sama ylösnousemusvoima tulee kerran meidän osaksemme, jotka turvaudumme Jeesukseen. Jeesuksen lupaama Pyhä Henki johdattaa meitä tässä ajassa kulkiessamme. Tulevan sunnuntain evankeliumitekstissä Joh.16:5-15 Jeesus puhuu Pyhästä Hengestä, joka on meidän puolustaja ja totuuden Henki.

Kun aikamme täällä kerran päättyy, meillä on toivo päästä ikuiseen rauhaan ja elämään, jossa ei enää syntiä, sairautta eikä pahuutta ole. Minä toivon pääseväni tapaamaan vielä mm. isovanhempiani, serkkujani ja varhain keskenmennyttä lastani ja tietysti Jeesuksen, joka meitä niin rakastaa, että haluaa olla ikuisesti kanssamme Taivaan kodissa. Ketä sinä toivot pääseväsi kerran näkemään Taivaan kotiin?

Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan laulusta: Edessä reitti tuntematon aukeaa, omin voimin emme kestä tuulta vasten. Matkalla, Herra, lupaat meitä johdattaa: kaitse askeleita horjuvien lasten. Vaikka vaellus on vaivaista, minä vielä jaksan toivoa; olen kahden maan kansalainen.

- Arja Heikfolk, diakoniatyöntekijä