Jumalan huolenpito

Olen saanut monissa eri tilanteissa turvautua Jumalan huolenpitoon. Haasteissa ja vaikeuksissakin olen saanut kokea, että Jumala kantaa ja johdattaa. Lasten sairastaessa monesti olemme rukoilleet Taivaan Isältä apua. Ystävien ja sukulaisten antama apu on ollut tärkeää, ilahduttavaa ja kallisarvoista kun oma aika ja voimavarat ovat olleet vähissä.

Jumalan huolenpito kantaa meitä tässä ajassa. Ja kun tämä aikamme väistämättä ennemmin tai myöhemmin tulee päättymään, saamme silloinkin turvautua Hänen apuunsa. Jeesus sovitti syntimme kuollessaan ja ylösnousemuksellaan avasi meille tien ikuiseen elämään ja rauhaan.

”Tunnen köyhyyden ja hyvinvoinnin, olen tottunut kaikkeen ja kaikenlaiseen, syömään itseni kylläiseksi ja näkemään nälkää, elämään runsaudessa ja puutteessa. Kestän kaiken hänen avullaan, joka antaa minulle voimaa. Te teitte silti hyvin, kun autoitte minua vaikeuksissani.” (Fil.4:10-14). Näin Paavali kuvasi elämäänsä ja kiitollisuuttaan siitä, kun sai Jumalalta ja ystäviltään apua.

”Herra, kädelläsi asua mä saan, turvallisin käsi päällä maan. Siellä kaikki saavat uuden sydämen, rauhan annat haavat sitoen. Onneni on olla Herraa lähellä, turvata voin yksin Jumalaan. Onneni on olla Herraa lähellä, tahdon laulaa hänen teoistaan.” Virsi 517, säk.1.

- Arja Heikfolk, diakoni