Valvokaa

Oletko ollut tilanteessa, jossa oma elämäsi oli kuin hiuskarvan varassa? Jälkeenpäin on vaan saanut ihmetellä, että vielä saa elää. Emme voi tietää elämämme pituutta, edes terveinä ja hyvinvoivina. Kuitenkaan meidän ei tarvitse elää pelossa ja voimia kuluttavassa jännityksessä. Tie on valmiina Taivaan kotiin, Isän Jumalan luo, kun aika täällä tulee kerran päättymään. Jumala on sen itse valmistanut meille. Jeesuksen sanat tuovat turvaa ja rauhaa tähän monesti ennalta arvaamattomaan elämään. Hän sanoo: ”Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Joh.14:6) Hän on jo tehnyt kaiken valmiiksi. Suunnitellut meille tien, mitä kulkea tässä ajassa ja mitä pitkin kulkemalla pääsemme kerran perille Taivaan kotiin. Hänen tahtoaan on hyvä etsiä ja kysyä Jumalalta, kaiken suunnittelijalta.

Kesällä sain poikamme kanssa olla suunnistusharjoituksissa, metsässä etsimässä rasteja. Mahdotonta niitä olisi ollut löytää, jos ei olisi ollut karttaa apuna. Samoin Jumalan tahtoa etsiessä, on hyvä olla Raamattu kädessä, sieltä näkee missä mennään ja mihin tulisi pyrkiä.

Tulevan sunnuntain aihe herättää meitä hengelliseen valvomiseen ja Kristuksen paluun odottamiseen. Väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on olemassa. Ihminen kotiutuu helposti tähän maailmaan, niin että unohtuu, että olemme matkalla tästä ajasta ikuisuuteen. Oman elämän vähältä piti tilanne tai läheisen ihmisen menettäminen, saattaa havahduttaa meidät huomaamaan elämämme rajallisuuden. Jeesuksen seurassa lopullinen raja on kerran turvallista ylittää.

 

Arja Heikfolk, diakoni