Lähimmäinen

Ensi sunnuntain aiheena on lähimmäinen. Sanaa lähimmäinen käytetään nykyään harvemmin puhekielessä. Tässä sillä tarkoitetaan toista ihmistä, jolle me voisimme olla jotenkin avuksi. Jeesus oli elämällään ja opetuksellaan esimerkkinä Jumalan rakkaudesta. Tämä esikuva velvoittaa meitä näkemään jokaisessa ihmisessä lähimmäisen.

Vanhantestamentin lukukappaleessa (Miika 6:6-8) kirjoittaja pohtii miten olisi mieliksi Jumalalle ja miten lähestyisi Jumalaa. Jakeessa kahdeksan sanotaan näin: - ”Sinulle, ihminen, on ilmoitettu, mikä on hyvää. Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen.”

Uudentestamentin lukukappaleessa (1. Joh. 4: 7-12) puhutaan rakkaudesta. Jumalan osoittama rakkaus meitä kohtaan on paljon suurempaa, kuin mitä me osaamme kenellekään koskaan osoittaa. Jumalan rakkaus meitä kohtaan saa aikaan meissä kiitollisuutta ja halua rakastaa muita. Kristukselta saamme myös voiman hyviin tekoihin lähimmäistemme hyväksi.

Päivän evankeliumitekstissä (Luuk. 10: 25-37) Jeesus kertoo Laupiaasta samarialaisesta. Se on monelle tuttu kertomus toisen auttamisesta. Kertomuksessa eräs mies joutuu ryöstön kohteeksi ja jää haavoittuneena makaamaan tien varteen. Kaksi sen ajan arvostettua henkilöä kulkee loukkaantuneen ohi auttamatta. Viimein saapuu samarialainen, joka pysähtyy auttamaan ja huolehtimaan hänen selviämisestään eteenpäin. Jeesus nosti esiin hänen esimerkillisen toimintansa toisen hyväksi. Samoin meitä kutsutaan toimimaan toistemme hyväksi. Aina kuitenkaan ihminen itsekään ei ole tietoinen siitä, että hän hyvää tehdessään toimii Jumalan rakkauden välikappaleena. Se on arvokas tehtävä!

Vierelläni kulje,
askeleeni ohjaa,
etten väisty, milloin
kutsut auttamaan.
– Virsi 509, 3.säkeistö

 

- Arja Heikfolk, diakoniatyöntekijä