Paaston, ei nälän aika

 

Vanha kristillinen tapa on viettää paastoa ennen pääsiäistä. Paaston esikuvana on Jeesuksen vetäytyminen erämaahan 40 päiväksi paastoamaan ja rukoilemaan. Paastonaikana kristityt hiljentyvät, rukoilevat, lukevat Raamattua, syövät yksinkertaisemmin ja valmistautuvat suureen juhlaan. Luterilaiset eivät pidä ruokapaastoa kuten ortodoksit ja katoliset ja muukin paaston vietto on luterilaisilla vähäistä. Luterilaiset ovat halunneet korostaa sitä, etteivät paasto tai muut omat teot pelasta.

Keskustelimme kotona ruokapöydän äärellä paastosta. Arvelin, että Suomessa ruokapaasto ei saanut katolisenakaan aikana suurta suosiota. Ruoka oli kevättalvella muutenkin vähissä. Syötiin sitä, mikä oli saatu säilymään talven yli. Minkään poisjättämiseen ei ollut varaa. Jos kävi hyvin, selvittiin kesään saakka. Vielä 150 vuotta sitten Suomessa saattoi kuolla nälkään.

Nälkä ei valitettavasti ole poistunut maapallolta. Nyt siitä kärsitään vain eri paikoissa. Sodat, ilmastonmuutos ja monet muut nälänhädän syistä ovat ihmisten aiheuttamia. Ne olisivat myös ihmisen ratkaistavissa. Kirkon Ekopaasto-kampanjassa edistetään ilmastonmuutosta hidastavia valintoja.

Ajattelin paastota shoppailusta ja lahjoittaa rahaa nälänhädän voittamiseen. Luopua jostakin turhasta ja keskittyä olennaiseen. Koota aarteita taivaaseen.

vs.diakoni

Anna-Liisa Kiviaho-Leinonen